Palvelukuvaus

PALVELUKUVAUS / CITYROI-PROSESSI / KÄSITTEETTEORIATAUSTA

CITYROI-analyysissä tunnistetaan kaupunkirakenteen tarjoamaa kapasiteettia uuden talouden kilpailukykyyn. Hyvä kilpailukyky toteutuu alueilla, joilla on monipuolinen saavutettavuus ja riittävä maankäytön läheisyys. Kutsumme tätä yhdistelmää käsitteellä Urbaani Kapasiteetti ja laskemme sen toteutumista ns. naapurustoanalyysillä. CITYROI–suunnittelussa nostetaan kaupungin urbaania kapasiteettia oikeilla maankäytön ja liikenteen ratkaisuilla siellä missä siihen on analyysin perusteella mahdollisuuksia. Suunnitelmat laaditaan ns. skenaariomalleina analyysin edellyttämällä tarkkuudella, jolloin niiden tuloksellisuutta voidaan mitatataan urbaanin kapasiteetin analyysillä yhdessä olemassa olevan kaupunkirakenteen kanssa.


CITYROI-PROSESSI

cr1
1. TOIMEKSIANTO
Konsultti aloittaa työt koostamalla lähtötietoaineiston ja valitsemalla asiakkaan kanssa tulosseminaarin osallistujat.

cr2
2. ANALYYSIT
Konsultti laatii CITYROI-analyysin ja valmistelee tulosseminaarin.

cr3
3. TULOSSEMINAARI
Konsultti vetää tulosseminaarin, jossa analyysi käydään läpi ja määritellään potentiaaliset kohdealueet.

cr4
4. SKENAARIOMALLIT
Konsultti laatii skenaariomallit parhaista ratkaisuista ja laskee arvio niiden tuottoennusteet. Skenaariomallit kuvaavat tavoitteita toteuttavia maankäytön muutoksia kohdealueilla. Mallit laaditaan 3D-kaupunkitietomalleina.

cr5
5. JULKAISUTILAISUUS
CITYROI-analyysiraportin julkaisu esittelytilaisuudessa ja päätös muutossuunnittelusta valituille kohdealueille.

Työn tuloksena syntyvän  3D-kaupunkitietomallin avulla voit hallita tavoitteiden toteutumista kohdealueella hanke hankkeelta. CITYROI-tietomallisuunnittelu tuottaa myös tarvittavat mitoitustiedot kaikkiin vaikutusten arviointeihin sekä 3D-havainneaineiston vuorovaikutusprosesseihin.


TYÖKÄSITTEET

Naapurustoanalyysi
Naapurustoanalyysi laskee lähietäisyydeltä tavoitettavia kiinteistöjä sekä niiden asukkaita, työpaikkoja ja palveluja vastaavalla tavalla kuin liikennemallit laskevat saavutettavuutta seudullisella tasolla. Tonttien liittyminen ympäröivään liikennejärjestelmään on niiden tavoitettavuuden kannalta tärkeää. Kadun varrella olevat rakennukset ovat tavoitettavimpia kuin kadusta erotetut rakennukset, jotka ovat saavutettavissa vain erillisten tonttikatujen kautta kiertäen.

Urbaanin Kapasiteetin -vyöhyke
Paikat, joiden naapurustossa täyttyvät riittävät arvot kussakin kriteerissä muodostavat urbaanin kapasiteetin vyöhykkeitä. Riittävät arvot määritetään aina kaupunkikohtaisesti, kuten kaupan vaikutusten arvioinneissa.

Saavutettavuusvyöhykkeet
Monipuolisen lähiympäristön lisäksi menestyvät paikat tarvitsevat monipuolista saavutettavuutta kauempaa. Saavutettavuuden arviointi tehdään kullekin kulkuvälineelle (auto, pyörä, joukkoliikenne) erikseen. Lähisaavutettavuus kävellen sisältyy urbaanin kapasiteetin kriteereihin.

Työpaikkaennuste
Edellisten perusteella pystymme laskemaan tietyn kaupunkirakennemuutoksen tuottaman työpaikkakasvun hyödyntäen kehittämiämme kasvukehitysmalleja, joihin analyysi tuottaa lähtötiedot. Kehitysmallien taustatietoina käytetään mitoitukseltaan, sijainniltaan ja rakenteeltaan vastaavien olemassa olevien alueiden toteutunutta kehitystä.


TEORIATAUSTA

Yhä useampi asuu tulevaisuudessa kaupunkialueilla. Kaupunkiympäristö ei kuitenkaan ole kaikille sama. Monen lähiympäristö koostuu pääosin liikenneinfrastruktuurin rakenteista, koska suunnittelua on vuosia ohjannut teollisuusajan näkemys siitä, miten kaupunki toimii. Uuden talouden myötä toiminnallisuus on muuttunut. Tällöin myös suunnitteluajattelua tulee muuttaa vastaamaan 2000-luvun asukkaiden ja yritysten tarpeita.

Kaupungissa asukkaat tarkastelevat lähiympäristöään palvelu- että työpaikkatarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta. Palvelualalla työllistyvät voivat hyvässä kaupungissa löytää sekä työpaikan että palvelut läheltä kotia. Asukkaan toimeentulon kannalta on tärkeää tuottaa korkean asukas- ja palvelutiheyden alueita, joissa monipuolisella tarjonnalla on edellytykset kehittyä. Toisin sanoen, kaupunginosia tulee siis parsia yhteen.

Yritykset katsovat lähiympäristöä asiakkaiden ja työntekijöiden tavoitettavuuden näkökulmasta. Seudullinen liikenteellinen saavutettavuus korostui 1900-luvulla, kun teollinen elinkeinorakenne nojasi muutamaan suureen työllistäjään, jotka sijaitsivat usein kaukana kodista. Nyt kasvun moottorina toimii palveluliiketoiminta, jota ei tehdä tehtaissa. Uuden palvelulähtöisen talouden aikana lähitavoitettavuus korostuu. Tavoitettavassa kaupungissa asiakkaat ja yrittäjät kohtaavat toisensa arjessa. Tämä monipuolistaa yritystoimintaa ja synnyttää tapahtumien ”pöhinää”. Hyvä lähitavoitettavuus mahdollistaa sekä väestön että erikokoisten ja erilaisten yritysten sijoittumisen lähelle toisiaan. Kutsumme näiden piirteiden muodostamaa kokonaisuutta käsitteellä Urbaani Kapasiteetti™.

CITYROI -palvelu on kehitetty urbaanin kapasiteetin tavoitetta vasten. Palvelun avulla voidaan mitata kaupunkirakenteen urbaaniutta yhdessä liikenteen kapasiteetin kanssa. Urbaani kapasiteetti syntyy korttelien, tonttien ja niissä olevien toimintojen sekä näitä yhdistävien katujen kokonaisuudesta. Vastaavasti kapasiteettia laskee näitä piirteitä erottavat tekijät kuten moottoritiet tai suuritonttiset kaupan keskittymät. Hyvä kaupunki syntyy, kun kaupunkirakenteella on tarpeeksi sekä urbaania että liikenteellistä kapasiteettia.

Teknisesti CITYROI-analyysi on kaupunkirakenteen pääpiirteisiin kohdistuva sovellus Massachusetts Institute of Technology :ssä kehitetyistä kaupunkianalyysivälineistä (urban network analyst tools).

LÄHTEITÄ

– Lampinen Seppo, (2015). Here is the road; where is the city? Transport planning and urban sprawl , Acta Universitatis Tamperensis 2090.
– Spencera Gregory M. (2015). Knowledge Neighbourhoods: Urban Form and Evolutionary Economic Geography, Regional Studies volume 49.
– Geoff Andersson et al (2015). Core Values: Why American Companies are Moving Downtown, Smart growth America with Cushman & Wakefield.
– Thomas Piketty (2013). Capital in the Twenty-First Century. Harward University Press.
– Höjer, M.; Gullberg, A.; Pettersson, R. (2011). Backcasting images of the future city—Time and space for sustainable development in Stockholm.
– Sanford Ikeda (2011). Economic Development from a Jacobsian Perspective , Purchase College of New York.
– Portugali, J. (2011). Complexity, Cognition and the City. Springer, Complexity Series.
– Kihato, Caroline, Blair A. Ruble & Mejgan Massoumi (toim) (2010). Urban Diversity: Space, Culture and Inclusive Pluralism in Cities Worldwide.
– Knox, P. J. & Mayer, H. (2009). Small Town Sustainability. Economic, Social and Environmental Innovation. Birkhäuser, Basel.
– Mannermaa Mika (2008). Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, WSOY.
– Shapiro J.M. (2006) Smart cities: quality of life, productivity, and the growth effects of human capital. Review of Economics and Statistics 88.
– Florida R. (2004). The Flight of the Creative Class: The New Global Competition for Talent, HarperCollings.
– Sieverts, T. (2003). Cities Without Cities: An Interpretation of the Zwischenstadt. Routlege.
– Oswald, F.; Baccini, P. (2003). Netzstadt – Designing the Urban. Birkhäuser, Basel.
– Jacobs, Jane (2000). The Nature of Economies. Vintage books.