Nykyisen ratapihan alittavan jalankulkutunnelin pohjoispuolelle Töölönlahdenkadulta Kaisaniemenpuistoon esitetään pyörätunnelia. YIT:n mukaan toimivampi ratkaisu olisi pyöräsilta suoraan Kansalaistorilta Kaisaniemenpuistoon. Yhteys muodostaa Baanan jatkeen ja tärkeän osan keskustan pyöräilyverkkoa. Ratkaisu tukee Helsingin tavoitetta lisätä pyöräilyn osuutta liikkumisessa ja parantaa keskustan saavutettavuutta.
Tunnelin kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa. Esitetty tunneliratkaisu on kallis vain tätä yhtä käyttötarkoitusta ajatellen. Samalla summalla voisi saada enemmän pyöräverkkoa keskustaan. Näkemyksemme mukaan kannattaa harkita edullisempaa ja sujuvampaa vaihtoehtoa, joka ottaa myös paikan maisema-arvot huomioon.
Esitämme, että tunnelin sijaan rakennetaan pyöräsilta suoraan Kansalaistorilta Kaisaniemenpuistoon. Tällaisesta ratkaisusta hyvä esimerkki on Kööpenhaminan Cykelslangen, josta on tullut yksi pyöräilykaupungin nähtävyyksistä. Kööpenhaminan sillan rakenne perustuu siroon teräslevykotelorakenteeseen, joka on tuettu ohuilla teräspilareilla. Toinen toimiva esimerkki on YIT:n ja WSP:n yhdessä toteuttama Auroransilta. Se on yhtä korkealla Nordenskiöldinkadun kohdalla kuin ratapihalla vaaditaan, ja sen leveys on sama.
Baanan jatkona oleva pyöräsilta on monialaisen asiantuntijaryhmämme selvityksen mukaan Rautatieaseman ratapihan kohdalla tunnelia toimivampi ratkaisu. Selvitettäviä keskeisiä asioita meillä olivat sillan ilme kaupunkitilassa, rautatieaseman ympäristön rakennus- ja puistokulttuurin arvot, pyöräilyn sujuvuus, sillan korkeusasema, ramppien sijainti ja jyrkkyys, rakenneperiaatteet sekä kustannukset.
Ehdottamamme pyöräsilta muodostaa ilmeeltään kevyen ja ohuen siltakannen, jonka pituus on 275 metriä. Silta muodostaa puuttuvan yhteyden alueelliselle pyöräilylle eikä risteä Töölönlahdenkadun bussiliikenteen eikä ratapihan jalankulun kanssa. Silta liittyy itäpäässä luontevasti maaston muotoihin ja nykyisiin reitteihin ja antaa linjauksellaan tilaa rautatieaseman yhteyteen suunnitellulle hotellille. Länsipäässä se laskeutuu loivana Sanomatalon edustalle kohti sekä Baanaa että pohjoiseen johtavaa reittiä.
Sillan kansirakenteen kokonaisleveys on 6,5 metriä ja rakennekorkeus on noin 70 cm. Teräsrakenteinen päällysrakenne on esivalmistettuna nopeasti ja pienin haitoin asennettavissa ratapihan liikennöityjen raiteiden päälle. Junien ja niiden johtimien vaatima aukean tilan ulottuma (ATU) on kiskopinnasta sillan alapintaan 6,75 metriä. Radan sähköisten osien vaatima kosketussuojaus voidaan toteuttaa kosketussuojaseinänä tai lippana.
Siltakansi on kevyellä kunnossapitokalustolla läpiajettava kuten Auroransilta. Siltakanteen voidaan asentaa jäätymisen estävä lämmitys. Sillan länsipään rampin kaltevuus on 6,0 %, mikä täyttää esteettömyysvaatimuksen.
Perustelemme siltaratkaisun kokonaistaloudellisuutta näin:
Tunneliin verrattuna edullisempi hinta mahdollistaisi tunnelin arvioidulla budjetilla lisäksi Siltasaareen suuntautuvan kävely- ja pyöräilysillan rakentamisen. Tämä siltapari muodostaisi Kaisaniemen pyöräsillat, jotka voisivat olla ilmeeltään ja ratkaisutavaltaan sukulaisia. Näin saataisiin yhteys Baanalta aina Hämeentielle saakka.
Periaatekuva sillan sijoittumisesta laiturialueelle